Ohjauksen etiikasta

Koulutuksessa jätettiin aivan viime hetkiin mielestäni yksi tärkeimmistä aiheista, erittäin mielenkiintoinen teema eli ohjauksen etiikka.

Seuraavat lainaukset ovat verkkosivulta https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2013/03/19/ohjaus-ja-neuvontatyon-etiikasta/ :

"Ammatit ovat eri tavoin herkkiä eettisille ongelmille. Tällä tarkoitetaan, että ne sisältävät sekä määrällisesti että laadullisesti erilaisia hyvään ja pahaan, oikeaan ja väärään, liittyviä kysymyksiä. Herkkyyteen vaikuttavat työn suoranaiset eettiset arvopäämäärät, kuten ihmisten terveys ja turvallisuus tai työn suuntautuminen vaikeisiin ihmiselämän tilanteisiin: syntymään, kuolemaan, sairauteen tai yhtäkkiseen kielteiseen muutokseen. Ammattieettiset ohjeet ovat perinteisesti kuuluneet sellaisten ammattien harjoittajille, joiden itsenäiseen asemaan liittyy eettisten valintojen avoin läsnäolo (mm. lääkärit, lakimiehet, papit).  (Airaksinen 1993.)

Edellä mainittujen ammattien, perinteisten professioiden, lisäksi myös useiden muiden ammattien harjoittajat tarvitsevat tänä päivänä tuekseen ammatin harjoittamiseen yhteisiä eettisiä ohjeita. (Friman 2004.) Ammattieettisiä ohjeita (koodeja, koodistoja) on viime vuosikymmeninä laadittu, koska työelämässä yhä useammat ammattilaiset työskentelevät itsenäisissä ja vastuullisissa tehtävissä (Airaksinen & al. 2008). He tarvitsevat työnsä tueksi yhteisiä ohjeita. Ammattieettiset ohjeet syntyvät aina ammattikunnan itsensä laatimina ja ne hyväksytään esim. liittokokouksissa.
Ohjaus- ja neuvontatyön erityinen haaste ovat ihmisten kohtaaminen kasvotusten, läheltä ja henkilökohtaisesti. Päätöksiä tehdään ihmisen kanssa ja rinnalla; nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Eikä kyseessä ole vain yhden henkilön vaan myös läheisten elämä.

Ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät voivat käyttää tukenaan opettajien tai opojen eettisiä ohjeita. Opinto-ohjaajien ohjeet on uusittu v. 2009. Säännöissä todetaan opinto-ohjauksen tavoitteena olevan ohjattavaa koulutukseen, opiskeluun, uravalintaan ja tulevaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyn tukeminen. Lisäksi todetaan, että opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa ohjattavaa ymmärtämään omaa tilannettaan ja kohtaamaan elämänsä haasteita."

Sopo Ry:n sivuilta löysin opinto-ohjaajien eettiset periaatteet:
http://www.sopo.fi/yhdistys/eettiset%20periaatteet

Hienoa, että periaatteet ovat olemassa, mutta ne luettuani voin todeta, että kyse todellakin on periaatteista, ei käytännön ohjeista. Ne toki tukevat käytännön työtä ja antavat sille ikään kuin raamit. Ohjaustyö on luonteeltaan sellaista, että käytännössä joudumme jatkuvasti tekemään eettisyyteen liittyviä valintoja.

Kurssilla käytyjen keskustelujen perusteella voidaan todeta, että ohjaajan tehtävä onkin ratkaisujen ja diagnosoinnin sijaan keskittyä elämäntilanteen kartoittamiseen. Tämä on ehkä tärkein sääntö, joka tulisi pitää mielessä. Minkälaisin työkaluin oman työn eettisyyttä voi tukea? Heikki Pasanen muistutti ohjattavan tilanteen kartoittamisen merkityksestä: anna aikaa kartoitukselle! Hyvä on pitää mielessä myös katalyyttiset välineet haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi. Tällainen voi olla esimerkiksi työpari-työskentely.

Tärkeää on myös muistaa ottaa vaikeatkin asiat puheeksi. Jos jättää puuttumatta kyseenalaiseen tilanteeseen, tekee mahdollisesti eettisesti väärän valinnan. Edgar Scheinin sanoin kuitenkin: "älä ota asiakkaan ristiä kannettavaksesi"´, eli evidenssi on aina ensin tarkistettava. Hyvä väline ja työkalu haastavan tilanteen ratkaisemiseksi on konfrontaatio. Tämän voi tehdä esimerkiksi esittämällä kysymyksen "Mihin sinun aikasi menee kun opinnot eivät ole edenneet?". Näin päästään kiinni mahdollisesti arkaluonteiseen asiaan ohjattavan elämässä ilman, että ohjaaja tekee itse omat tulkintansa.

Etiikkaan liittyy luonnollisena osana tasa-arvon kysymykset. 1.1.2017 kaikissa oppilaitoksissa tulee olla tasa-arvosuunnitelma, josta voidaan käyttää myös nimeä yhdenvertaisuussuunnitelma. Hämmentävää on, ettei sitä aiemmin ole vaadittu.

Ohjauksen etiikkaan liittyy myös ohjaajan käyttöteoria. Tämä aihe on aiheuttanut keskustelua koulutuksessamme. Itse olen kiinnostunut pohtimaan mm. seuraavia kysymyksiä:
Missä määrin opinto-ohjaustyötä tekevät tiedostavat oman käyttöteoriansa? Missä määrin opinto-ohjaajakoulutus vaikuttaa käyttöteorian muodostumiseen? Onko ohjaus erilaista jos ohjaaja tiedostaa oman käyttöteoriansa? Jos opinto-ohjaaja ei tiedosta omaa käyttöteoriaansa, vaikuttaako se ohjaustyön laatuun? Jos opinto-ohjaaja ei tiedosta omaa käyttöteoriaansa, onko ohjastyö väistämättä eettisesti kyseenalaista?

Ja monia muita kysymyksiä! Näihin lähden etsimään vastausta, ehkä väitöskirjan muodossa, ehkä muuten.