Koulutuksemme viimeinen lähiopetusjakso. Yhtäkkiä tuntuu että nytkö jo! Toisaalta kun katsoo aikaa taaksepäin, niin onhan tässä tullut tehtyä valtavasti töitä tämän koulutuksen puitteissa opinto-ohjaajan pätevyyden eteen; harjoittelut ja yhteensä 11 oppimistehtävää joko ryhmässä tai yksin. Huh! Viime viikolla väkersin tuntikaupalla oppimistehtävää 7, yhdeksän sivun pituinen raportti siitäkin sitten tuli.
Tämän viimeisen lähiopetusjakson aikana me kaikki osallistujat esittelemme omat kehittämistyömme eli projektin, jota olemme työstäneet koulutuksen aikana. Kehittämistyöt olivat monipuolisia, ehkä pääosaan nousi kuitenkin ohjauksen kehittäminen. Kollegat olivat pääsääntöisesti tehneet hyvää työtä ja panostaneet hankkeisiin.
Itse tein hankkeen yhdessä Lea Vartiaisen kanssa. Esittelin toimintasuunnitelmaamme aiemmin tässä blogissa. Parityöskentely osoittautui hyväksi ratkaisuksi; tapahtui vertaisoppimista ja yhdessä tekeminen sitoutti tekemään projektia suunnitelman mukaisesti. Antoisaa oli myös se, että kehittämistyömme oli osa Metropolia AMK:n Musiikin tutkinnon todellista ohjauksen kehittämistyötä. Työmme jää siis elämään uutena opettajatutoroinnin mallina tutkintoon.
Kun laadimme Lean kanssa esitystä kehittämishankkeestamme lähiopetuspäivään, huomasimme, että melkeinpä pääroolin työstä saa itse prosessi eikä lopputulos, joka sekin on erinomainen. Miten pääsimme lopputulemaan, mitkä olivat prosessin kulmakiviä? Avainsanoja toimintasuunnitelmassamme olivat johdon sitouttaminen, taustamateriaalin eli faktojen kerääminen ja avoin esittely sekä henkilökunnan osallistaminen ja kuuntelu. Nämä eivät jääneet hankkeessamme vain pelkäksi sanahelinäksi, vaan panostimme niihin ja pidimme huolen, että nämä työvaiheet toteutetaan. Emme halunneet antaa jotakin valmista, vaan tehdä yhdessä johdon ja henkilökunnan kanssa. Näin vältyimme myös epärakentavalta kritiikiltä ja siltä, että lopputuotoksemme eli uusi opettajatutoroinin malli olisi jäänyt ottamatta käytäntöön.
Hieno työ! Kiitos Lea!
Jatkamme työtä laatimalla siitä artikkelin. Toivottavasti saamme sen julkaisutua alan lehdissä, tai edes yhdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti