Aloitin eilen 14.4.2016 yläasteharjoittelun Maunulan yhteiskoulussa. Osallistuin kv-luokkien tapahtumaan. Fiilikset seuraavassa:

Sisäinen yläastemaikkani läikähti tänään. Vietin illan opintojeni harjoittelussa yläasteella kansainvälisten luokkien tapahtumassa International evening. Se oli ihana. Oppilaat olivat aivan epätäydellisiä esityksissään ja silti käsittämättömän suloisia. Kaikki tunteet koko ajan pinnassa. Katselin niitä ja tajusin, että mun pitää antaa mun oman teininkin olla teini. Sanoa sille milloin on ruoka ja milloin herätään ja mennään nukkumaan, mutta muuten antaa sen olla ja tulla omaksi itsekseen. No okei vähän aion painostaa koulun kanssa mutta muuten. Miten erityistä aikaa murrosikä onkaan. Hurrasin muiden mukana kun Ahmed voitti arpajaisissa pääpalkinnon. En tiedä yhtään kuka tämä Ahmed on, mutta yhtä kaikki, hurrasin. Kun poljin kotiin, musta tuntui että mun tukka hulmusi tuulessa ja alla oli vaaleanpunainen Jopo. Kotipihalla parkkeerasin viininpunaisen Helkamani pyörätelineeseen ja vedin villapipoa vähän syvemmälle. Hymyilin yhä.

Outi

Ryhmänohjauksesta

Koulutuksemme maaliskuun lähijaksolla käsiteltiin ryhmänohjausta. Aihe on mielenkiintoinen monestakin näkökulmasta. Perinteiset ryhmänohjausmuodot eivät enää välttämätää ole valideja tai riittäviä, sillä muuttuva työelämä luo uusia tarpeita. Miten ryhmien muodostuminen tapahtuu esimerkiksi etätyössä, entä virtuaalimaailmassa ylipäänsä? Perinteiset ryhmämuodot eivät ehdi kehittyä nykymuotoisessa työelämässä. Virtuaaliryhmän muodostamiseen on käytössä kosolti erilaisia alustoja, mutta haasteena lienee enemmänkin ryhmän ohjaus virtuaalisesti  kuin itse ryhmän muodostaminen ja ylläpitäminen. Miten fasiloitoida osallistujia virtuaalimaailmassa? Perinteisssä ryhmänmuodotumisessa suuri rooli on osallistujien persoonilla; ilmeet, eleet ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet eivät vaikuta vuorovaikutukseen samoin virtuaalimaailmassa. Myöskin ympäristötekijöiden vaikutus jää minimiin.

Toinen kiinnostava seikka on ryhmien muodostamistarkoitus. Onko kyseessä nopeasti perustettu ryhmä esimerkiksi jonkin pulman ratkaisemiseksi, projektiryhmä, työryhmä, vertaisryhmä vai kenties terapiaryhmä? Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet vaikuttavat luonnollisesti ryhmän toimintaan ja toimintasuunnitelmaan.  Ellei ohjaaja ole ollut mukana perustamassa ryhmää, on ohjaajan kannalta tärkeää selvittää mitä tarkoitusta varten ryhmä on perustettu. Vain sitä kautta voi luoda ryhmään merkityksellisen ilmapiirin työskennellä. On tärkeää, että osallistujat tuntevat kuuluvansa ryhmään, olevan osallisia sen toimintaan ja kokevat ryhmän turvalliseksi tilaksi tuoda esiin omia ajatuksiaan.

Jos ajattelen asiaa opinto-ohjaajan näkökulmasta, pirstaleisuus opetustyössä, kurssimuotoisuus, on tuonut uudenlaisia haasteita myös koulumaailman ryhmä- ja luokkajakoihin.  Ehkä opinto-ohjaajan rooli pysyvyyden ja turvallisuuden tunteen luomisessa korostuu? Opinto-ohjaaja voisi olla henkilö, jonka luokse voi mennä yksin tai jonka ryhmätunneilla ei tarvitsisi aina tietää, muistaa ja osata, vaan voisi olla läsnä kaikkine epävarmuuksineen ja unohtuneine tekoineen. Elämä teinin rinnalla ja vierailut yläasteella ovat muistuttaneet minulle, miten isosta elämänvaiheesta nuoren kannalta onkaan kysymys. Tavoitteita pitäisi jo olla, koulussa menestyä, vaikka juuri sillä hetkellä elämässä merkityksellisiä asioita ovat kaverit, heräilevä seksuaalinen kiinnostus ja harrastukset. Opolla on oiva tilaisuus olla tässä kohtaa nuorelle se koulun henkilö, jonka kanssa ei tarvitse olla muuta kuin elämäänsä etsivä nuori.